วันแรกของ

Hieman huonosti nukutun yön jälkeen oli aika alkaa jännittää oikein kunnolla matkatavaroiden mukaan saamista. Ilman pyörää olisi aika ikävä lähteä triathlonia suorittamaan.

Koska lento lähtisi klo 16, jäi minulle aikaa vielä ajaa keskustaan nöykkiöstä, sieltä takaisin ja vielä kerran keskustaan. Sieltä isä heitti minut kentälle ja päästiin arpomaan tavaroitten kohtaloa. Epäonnekseni virkailija oli niitä virkaintoisia ja laukku ei meinannut päästä koneeseen sisään millään. Aluksi piti soittaa ja tarkistaa säännöt, jotka olin jo aiemmin tsekannut ja sen jälkeen ykskantaan todettiin, että laukku painaa liikaa.

Pätevänä sullojina siirryimme Isän kanssa sivummalle ja lupasimme jättää liikakilot pois matkasta. Tämä onnistui suht näppärästi siirtämällä märkäpuku käsimatkatavaroihin ja käsimatkatavaroista puolet takin sisään, joka tuli ns. päälle. Niin matka pääsi jatkumaan ilman lisämaksuja, alushousut ja pyörän varakumit takin helmasta roikkuen turvatarkastukseen.

Turvatarkastuksesta meni muuten läpi myös vara-avaimet, jotka muistin viimehetkellä heittää Isälle.

Finnairin lento oli toki myöhässä, ja ranskassa seuraavaan koneeseen juostessa tuli mieleen, että tokko nuo matkatavarat bangkokiin saakka tulisivat. Lennolle kerkesin pienten matkalippu selvitysten jälkeen, kun fransmannit eivät tahtoneet uskoa tulostettujen lippujen olevan aitoja.

Mutta no worries- matka jatkuu!

Pyry