วันที่สาม

Voi sitä ihmettä, kun yht'äkkiä vieressä herääkin taas toinen ihminen. Onhan tässä itsekseen elämiseen jo kerinnyt tottua, puolin jos toisin. Mutta kuitenkin, olihan se ihanaa. Ja monta sydäntä perään.


Sunnuntai alkoikin molempien treenillä. Lähdettiin yhdessä Lumphinipuistoon, Pyry pyöräilemään, Mari juoksemaan. Kivvaa oli, vaikka keskipäivän aurinko paistoikin julmattoman lämpimästi. Pyrylle kunnon shokkialku kuumuuteen totutteluun.

Arvaa mihin tuli rusketusrajat?

Iltapäivällä lähdettiin kohti keskustaa ja Siam Paragon -ostoskeskusta. Vuorossa oli elokuvaelämys, onhan se huomattavasti mukavampaa istua pimeässä ja kylmässä salissa kuin vaikkapa auringossa. Elokuvanautintona oli uusin velhoseikkailu, joka varsinkin allekirjoittaneessa herätti kaikenlaisia tunteita; itkua, naurua, pelkoa ja lopulta tylsistymistä.

Illalla vielä jaksettiin lähteä syömään viereiselle kadulle, jossa Pyry söi muuten ihan mielettömän hyvää sweet&sour kanaa. Iski annoskateus.

Ruoan jälkeen hymyilyttää AINA

Tästä olikin hyvä jatkaa kohti seuraavaa viikkoa; luvassa kovaa treeniä ja tenttiin lukua.

Mari